perjantai, 27 elokuu 2021 09:00

Rokotteet lyhentävät karanteeniaikaa ja voivat nopeuttaa jääkiekkoharrastuksen pariin palaamista myös altistumistapauksissa

Vaikka koronatartuntojen määrät ovat olleet viime aikoina suuria, joukkueurheilun näkökulmasta merkittävä muutos edelliskauteen verrattuna koskee altistumisista aiheutuvien karanteenien kestoa.

Viranomaiset käsittelevät jokaisen tapauksen erikseen ja tulkinnoissa on eroa alueittain, mutta pääsääntöisesti rokotteilla on selvä merkitys altistumisista määrättäviin karanteeneihin.

- Kun toisesta rokotteesta on kulunut seitsemän vuorokautta, karanteenia ei pääsääntöisesti määrätä, ellei altistus ole ollut merkittävä. Yhden rokotteen ennen altistumista saanut henkilö, kuten rokottamatonkin, taas määrätään yleensä karanteeniin, jota voi joissain kunnissa lyhentää testillä. Karanteenin pituudesta riippumatta oireiden ilmaantumista pitää seurata 14 päivää altistuksen alkamisesta. Jos oireita ilmenee, tulee testiin hakeutua matalalla kynnyksellä, maajoukkueiden vastuulääkäri Niklas Lindblad tiivistää tämänhetkisen tilanteen.

Merkittävää altistumista voi estää mm. käyttämällä jään ulkopuolella ahkerasti maskia.

- Positiivisen testituloksen eli koronavirustartunnan saanut määrätään aina eristykseen, vaikka henkilöllä olisi kaksi rokotetta, Lindblad jatkaa.

Jääkiekkoliitossa uusien karanteenikäytäntöjen toivotaan kannustavan rokotteiden ottamiseen ja sitä kautta harrastus- ja pelitoiminnan normalisoitumiseen.

- Jos joukkueen jäsenet on rokotettu on toiminnan mahdollista jatkua entistä jouhevammin, vaikka jollakulla joukkueesta todettaisiin tartunta. Tämän toivomme kannustavan toiminnassa mukana olevia ottamaan rokotteen, kilpailupäällikkö Pirkka Antila toteaa.

Olet nyt

Etsi sivustolta