Kaikilla on oikeus harrastaa jääkiekkoa turvallisesti, ilman pelkoa. Epäasiallinen käytös tai häirintä eivät missään muodossa tai olosuhteissa kuulu jääkiekkoon, olipa kyse maajoukkue- tai seuratoiminnasta.
Jääkiekkoliitto on mukana Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishankkeessa, Et ole yksin -palvelussa, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään ja vähentämään epäasiallista käytöstä: kiusaamista, seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Palvelu auttaa ja kouluttaa seuratoimijoita ja valmentajia ja tarjoaa tukipalvelua urheilijoille ja muille urheilun parissa toimiville.
- ...
- Mitä on epäasiallinen käytös?
- Nuori – Tunnetko rajasi?
- Ilmoita tai juttele
- Du är inte ensam
- Seuroille & valmentajille
- Kuvat & bannerit
- Verkkokoulutus
- Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -selvitys
Mitä on epäasiallinen käytös?
Ennaltaehkäisemisen ja puuttumisen vuoksi on tärkeää, että seuran ja joukkueen toimihenkilöt, urheilijat ja näiden vanhemmat tietävät, mikä on epäasiallista käytöstä ja mikä ei.
Epäasiallinen käytös on yleisen hyvän tavan tai lainvastaista käyttäytymistä toista henkilöä kohtaan. Se voi olla järjestelmällistä, jatkuvaa tai kertaluontoista, mm.
- ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalausta
- treeniyhteisön ulkopuolelle jättämistä
- huutamista, haukkumista, asiatonta nimittelyä, pahan puhumista toisesta tai naurunalaiseksi saattamista
- fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua
- valta-aseman väärinkäyttöä
- seksuaalista häirintää
- sukupuoleen perustuvaa häirintää
- päihteisiin liittyvää epäasiallista käytöstä
Syrjintä rodun, kansalaisuuden tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon tai yhteiskunnallisen mielipiteen vuoksi on kielletty laissa.
Sen sijaan esim. seuran tai joukkueen toimintaan liittyvät asialliset, perustellut päätökset ja ohjeet, perusteltu puuttuminen toimintaan tai mahdollisten ongelmien käsittely yhteisesti eivät ole epäasiallista käytöstä.
Ilmoita tai juttele
Jos olet kohdannut jääkiekon parissa tai muussa urheilussa kiusaamista, seksuaalista häirintää, ahdistelua, hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai mitä tahansa epäasiallista käyttäytymistä, sinulla on oikeus saada apua.
Ensisijaisesti apua kannattaa pyytää valmentajalta, seuran valmennuspäälliköltä ja/tai omalta vanhemmalta.
Voit myös ottaa nimettömästi yhteyttä Väestöliiton Et ole yksin -palveluun, ja jutella turvallisen aikuisen kanssa chatissa tai puhelimessa.
Du är inte ensam
Alla har rätt att att spela hockey tryggt, njuta utan rädsla och bli respektfullt bemött. Du är inte ensam -tjänsten erbjuder gratis stöd vie telefon eller chat.
Läs mera:
- Du är inte ensam -tjänsten
- Sexuella och könsbaserade trakasserier inom idrotten
Seuroille & valmentajille
Et ole yksin -palvelu tuottaa jatkuvasti materiaaleja urheiluseurojen ja valmentajien käyttöön. Suosittelemme lämpimästi asiantuntijoiden koostamien ohjeiden ja mallien hyödyntämistä seurojen arjessa.
Kuvat & bannerit
Seurat voivat hyödyntää omissa kanavissaan valmiita materiaaleja ohjaamaan oman seuran jäseniä Et ole yksin -palveluun.
Jääkiekkoliiton materiaalipankista löytyvät bannerit, kuvat, videot ja valmiit pohjat korteille, videoille jne.
Verkkokoulutus
Väestöliiton Et ole yksin -palveluun on avautunut kaikille avoin ja ilmainen verkkokoulutus epäasiallisen käytöksen ja häirinnän ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta. Koulutus on suunnattu erityisesti kaikille seura- ja joukkuetoiminnassa mukana oleville.
Koulutus kestää noin tunnin, mutta sen voi suorittaa omassa tahdissa, niin monessa osassa kuin haluaa. Tätä varten koulutukseen tulee kirjautua.
Verkkokurssilla käydään läpi aiheita kuten henkinen ja fyysinen väkivalta ja kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, seksuaalirikos, lastensuojelu ja itsemääräämisoikeutta vahvistava valmennus. Kurssi on helppokäyttöinen ja suorittaminen onnistuu myös mobiililaitteilla. Verkkokoulutus löytyy osoitteesta www.etoleyksin.fi.
Jääkiekkoliitto suosittelee lämpimästi, että seurat ottavat asian vakavasti ja ohjeistavat omia valmentajiaan ja muita toimihenkilöitä suorittamaan kurssin - ainakin kaikki niitä, jotka toimivat alaikäisten kanssa.
- Uskomme, että tehokkain tapa ehkäistä ja puuttua epäasialliseen käytökseen on tietoisuuden lisääminen. Mitä useampi seuratoimija suorittaa verkkokurssin, sitä laajemmin keskeiset toimijat ymmärtävät, mistä asiassa on kysymys ja heillä on työkaluja toimia tärkeän asian eteen, Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa sanoo.
Yhtä lailla tietoisuus helpottaa asiasta puhumista nuorille, vanhemmille ja muille sidosryhmille.
- Urheilu on osa muuta yhteiskuntaa emmekä voi ajatella, ettei epäasiallinen käytös koskisi myös jääkiekkoa. Onkin tärkeää, että seuran viesti vanhemmille ja nuorille on selkeä: epäasiallista käytöstä ei hyväksytä. Kaikkien seuran toiminnassa mukana olevien tulisi myös tietää, miten omassa seurassa toimitaan, jos esim. häirintää esiintyy.
Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -selvitys
Yksikin häirintätapaus on liikaa - Häirinnän vastainen työ vaatii toimia koko jääkiekkokentältä
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry julkaisi 8.9.2020 tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Jääkiekkoliitto ottaa tutkimuksesta saadut tulokset vakavasti: vaikka alhainen vastausprosentti ei anna kattavaa kuvaa koko lajin tilanteesta, on jokainen häirintätapaus liikaa.
- Olen vilpittömästi pahoillani jokaisesta häirintätapauksesta. Emme voi katsoa asiaa läpi sormien, olipa kyse sitten häiritsevästä puheesta, muusta sanallisesta häirinnästä tai vakavammista häirinnän muodoista. Häirintä ei kuulu jääkiekkoon missään muodossa, eikä kenenkään tulisi kohdata sitä tämän hienon lajin parissa, Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen toteaa.
Nykyisin kaikille jääkiekon parissa toimiville ja koko suomalaiselle urheilukentälle on tarjolla koulutusta ja työkaluja, jotka auttavat häirinnän tunnistamista, siihen puuttumista ja ennaltaehkäisyä. Häirintää kohdanneiden on mahdollista saada apua ja heitä varten on olemassa hyvin toimivia raportointikanavia, mm. Et ole yksin -palvelu, jonka perustamisessa Jääkiekkoliitto oli vahvasti mukana. Myös uusia toimenpiteitä on valmisteilla: tutkimustulosten selvittyä lajiliitot ovat yhteisvoimin päättäneet ryhtyä rakentamaan kampanjaa, jonka kattoteemana on ”pukukoppipuhe 2020-luvulle”.
- Haasteena on, kuinka saamme tiedon levitettyä koko jääkiekkoväen piiriin ja kuinka vaikeita asioita saadaan nostettua esille. Tämän eteen meidän pitää tehdä vielä tarmokkaammin töitä yksin ja yhdessä muiden lajien kanssa. Suomalaisen jääkiekon on yksinkertaisesti kyettävä toimimaan joka tasolla arvojensa mukaisesti, Nurminen sanoo.
Suomalaisen jääkiekon toimintaa ohjaavat arvot ovat kunnioitus, erinomaisuuden tavoittelu, hauskuus ja yhteisöllisyys.
Jääkiekon vastausprosentti 4, häirintäkokemuksista pääosan muodosti häiritsevä puhe, häirintään syyllistyneistä suurin ryhmä toiset urheilijat
Jääkiekkoliiton alaisen toiminnan osalta tutkimukseen vastasi 670 vastaajaa, eli 4 prosenttia kyselyn saaneista urheilijoista (16 430). Alhainen vastausprosentti tarkoittaa, että tuloksista ei voida tehdä suoria yleistyksiä koko lajia koskien.
Suurin osa vastaajista oli miehiä (532) ja iältään 16–20-vuotiaita. Kilpailutason perusteella suurimmat vastaajajoukot muodostivat alueellisen/piirikunnallisen tason urheilijat (303) ja kansallisen tason urheilijat (285). Ammattilaisjääkiekkoilun tulokset kuuluvat Suomen Jääkiekkoilijat ry:n tutkimuksen piiriin.
Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia oli viimeisen viiden vuoden aikana kokenut urheilutoiminnassa seksuaalista häirintää, näistä yleisempänä häiritsevää puhetta (165 vastausta) tai sanallista seksuaalista häirintää (68 vastausta). Valitettavasti myös vakavampia seksuaalisen häirinnän muotoja raportoitiin: seitsemää henkilöä oli painostettu tai pyydetty seksuaaliseen kanssakäymiseen ja 13 kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää. Seksuaaliseen häirintään syyllistyneistä suurin ryhmä olivat toiset urheilijat (43 %), toiseksi suurin oma tai toisen urheilijan valmentaja (20 %) ja kolmanneksi suurin yleisö, fanit ja someseuraajat (14 %). Noin 60 vastaajaa kertoi itse syyllistyneensä sanalliseen seksuaaliseen häirintään.
Sukupuolisen häirinnän muodoista oli koettu eniten ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella (65 vastausta), syrjintää tai sukupuolen perusteella heikompaan asemaan asettamista (37 vastausta) sekä sukupuolen tai sen ilmaisun halventamista (23 vastausta). Häirintään syyllistyneet olivat jakautuneet seksuaalista häirintää enemmän, mutta kolmen eniten syyllistyneen ryhmän järjestys oli sama. Kummassakin tapauksessa häirintään syyllistyneet olivat pääsääntöisesti miehiä.
Noin joka toiselle kyselyyn vastanneelle oli epäselvää, onko oma lajiliitto puuttunut urheilussa tapahtuvaan häirintään tai tehnyt töitä sen ehkäisemiseksi.
Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön
Jääkiekon lisäksi tutkimukseen osallistuivat myös muut lajit ja koko urheiluyhteisön puolesta voidaan sanoa, että häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelmaottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.
- Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.
- On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.
Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.
- Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.
Tutkimuksen tausta
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.
Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.
- Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -raportti
- Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa, Jääkiekkoliiton osaraportti
